Tässä vähän myöhään päivitettävässä blogissa kello on koekäytössä. Tässä koekäytössä testataan lähinnä kellon rattaiston toimintaa eikä niinkään ajassa pysymistä.
Alla valmistellaan koneiston asentamista takaisin paikoilleen. Kelalla on 60 metriä uutta painovaijeria jolla korvataan vanhat käytössä olleet vaijerit. Sylinterimäinen osa on tela, joka ohjaa vaijeria. Alunperin tela on puinen. Puuhun on ajan kuluessa kulunut melko syviä uria, joten asensin puisen telan päälle teräksisen putken. Mallia otin toisesta telasta, jossa sama oli tehty jo aiemmin. Myös painojen taljapyörät piti vaihtaa koska alkuperäiset puiset pyörät olivat kuluneet aika pahoin.
Alla koneiston osat on kannettu kartanon ullakolle. Ikean kassit ovat monikäyttöisiä ja aivan ylittämättömiä tällaisessa hommassa.
Taustalla näkyvät kummallisen näköiset kierot pilarit ovat savupiippuja, joita on täällä ullakolla yhdistelty aina kaksi tai kolme yhteen ulos menevään piippuun. Siinä on murarilla ollut tekeminen.
Koneiston kokoonpano aluillaan
Siitä se rakentuu pikkuhiljaa.
Uudet punnusten vaijerit ja taljapyörät paikoillaan. Nuo punnukset muuten painaa 100+ kg, joten täällä kannattaa miettiä mihin työntää sormensa.
Alla "Hissikuilu" punnuksia varten. Kuilun syvyys on noin 14 metriä. Tämä kuilu kulkee keskellä rakennusta vintiltä alimpaan kerrokseen. Tästä tietää, että kello on ollut suunnitelmissa jo kartanon rakennusvaiheessa.
Lyöntikellossa on valettu teksti "GIUTEN I LUVIA ÅR 1838 AF MICHAEL ROSTEDT"
Lyöntikellolla on oma huvimajan näköinen rakennelma kartanon katolla. Todella suuressa arvossa ja merkityksessä ovat kelloasiat olleet siihen aikaan.
Ja sitten se tapahtui, arrrrgh... Jossain aiemmassa tekstissä kuvasin käyntirattaan hampaan josta oli kulma korjattu joskus aiemmin. Nyt juoksuttaessani kellon punnusta alas asennuksen yhteydessä, tein ilmeisesti juuri sen virheen josta itse aiemmassa tekstissä varoittelin, eli tönäisin ankkurin nopeasti pyörivää käyntiratasta vasten jolloin aiemmin korjattu hammas rikkoutui. Alakuvassa rikkinäinen hammas näkyy ankkurin alla.
Samana iltana sitten korjattiin hammasta muiden suunniteltujen rientojen sijaan...
Tämä juttu muuten söi miestä oikeasti enemmän kuin mikään muu tässä projektissa...
Kellohuoneen seinältä löytyy edellisen korjaajan signeeraus vuodelta 1972. Oletan ainakin, ettei tässä välissä ole ollut muita korjauksia.
Valmis koneisto
Kellon taulu Rauman suuntaan. Tuosta mustasta aukosta puuttuu vielä aukon peittävä luukku.
.. ja Porin suuntaan. Ylhäällä näkyy lyöntikellon katos. Hieno rakennus ja hieno kello.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti